Vehon viestintäjohtaja Johanna Klemetti sanoo, että suuressa työpaikassa toisille työ on vain työtä ja toisille intohimo. Pitää löytää se, mikä motivoi yksilöä.
Autoala oli Johanna Klemetille, 44, tuntematon, kun hän kolme vuotta sitten aloitti Vehon viestintäjohtajana.
Ainoa asia, joka Klemettiä ja yritystä tuossa vaiheessa yhdisti oli mersu. Hän on aina ajanut Mercedes-Benziä, ja merkki on ollut Vehon toiminnan keskiössä alusta asti.
– Minua kiinnosti autoalalla iso muutos, jota koko toimiala käy läpi.
Klemetille kuuluu koko Veho-konsernin sisäinen ja ulkoinen viestintä. Työsarkaa riittää, sillä Veholla on yli 2 000 työntekijää viidessä eri maassa. Ensi vuonna 84 vuotta täyttävä perheyritys on laajentunut parin viime vuoden aikana: Suomen ja Ruotsin lisäksi mukaan ovat tulleet Baltian maat.
Klemetin ensimmäisiä vuosia uudessa työssä on leimannut muutos. Melko pian alanvaihdon jälkeen tuli koronapandemia, etätyöt ja uudet käytännöt. Toimialalla on käynnissä isot myllerrykset sähköistymisen ja liikkumisen tavan muutosten myötä. Tänä vuonna alkoi Ukrainan sota.
– Tämä kaikki on opettanut mielen joustavuutta. Mikään ei ole elämässä tai työssä pysyvää. Ei kannata lukkiutua liian tarkkaan ennalta kuvittelemaansa asetelmaan, koska todennäköisesti se on huomenna aivan erilainen.
Muutoksessa viestinnällä on suuri merkitys. Klemetti sanoo, että on tärkeä varmistaa, että ihmiset tietävät missä ollaan ja minne ollaan menossa.
– Se tuo tarvittavan informaation lisäksi tässä ajassa tärkeää toivoa.
Klemetti tuli autoalalle terveydenhuoltoalan viestinnän johtotehtävistä. Hän painottaa viestinnän ja johtamisen avoimuutta. Hänestä yksi tärkeimpiä asioita on työntekijöiden muistuttaminen oman työn merkityksellisyydestä.
– Usein huomaa, että ihmiset unohtavat työnsä merkityksen, kun he kiireen keskellä puurtavat ja yrittävät selvitä to do -listoista. Toimialasta riippumatta viestintä voi auttaa ihmistä pysähtymään ja miettimään, kuinka paljon on jo saanut aikaiseksi. Pienikin teko on jo voinut auttaa toista.
Terveydenhuoltoalalla Klemetti oppi, että ajantasaisella viestinnällä on hyvin tärkeää osallistaa ihmisiä.
– Ihmisiä kannustetaan kertomaan omia näkemyksiään ja jakamaan huoliaan, jotta kaikki varmasti pysyvät mukana.
Työhyvinvoinnissa tärkeitä ovat muun muassa esihenkilötyö ja kohtaamiset.
– Kannustetaan siihen, että luontevia kohtaamisia syntyisi mahdollisimman usein.
Pandemia asetti omat haasteensa. Yhtäkkiä Klemetinkin työpaikalla suuri joukko ihmisiä siirrettiin etätöihin. Piti pohtia, miten tieto saadaan liikkumaan, miten tuetaan ihmisten jaksamista ja miten yhteishengestä pidetään huolta.
Työnantajilla on nyt hieno mahdollisuus miettiä, mikä pakon sijaan motivoi ja saa henkilökunnan tulemaan paikalle.
Johanna Klemetti
Iso osa pysyi kuitenkin lähitöissä.
– Esimerkiksi huolto piti huolta siitä, että kumipyöräliikenne ambulansseista elintarvike- ja lääkekuljetuksiin asti toimi. Autoliikkeissä ihmiset olivat lähitöissä.
Klemetti työskentelee kaksi päivää viikossa lähitöissä ja muuten etänä. Etätöissä hän tekee yleensä työt, joissa pitää pystyä keskittymään keskeytyksettä. Lähityö puolestaan on tärkeää tiimiytymisen ja yhteisen ajatustenvaihdon vuoksi.
– Monella työpaikalla on ollut vaikea saada ihmisiä palaamaan lähitöihin. Työnantajilla on nyt hieno mahdollisuus miettiä, mikä pakon sijaan motivoi ja saa henkilökunnan tulemaan paikalle.
Yhteenkuuluvuuden tunteen kasvattaminen on yksi suuren konsernin haasteista. Klemetin mukaan se lähtee halusta ymmärtää, mikä ihmisiä motivoi. Johdon tehtävä on sanoittaa, mikä on yrityksen suurempi tarkoitus, kenelle palvelua tehdään ja mikä tuottaa hyvää.
– Ensi kuussa esihenkilöpäivillä kokoamme kaikista viidestä maasta ihmisiä saman katon alle. Järjestämme paljon myös virtuaalisia kohtaamisia.
Klemetti korostaa, että johdon on pyrittävä kuuntelemaan ja huomioimaan erilaiset tarpeet.
– Ei se helppoa ole, koska toisille työ on vain työtä ja toisille mieletön intohimon asia. Pitäisi löytää se, miten puhutella ja motivoida yksilöä.
Vielä kolme vuotta sitten Klemetin työkieli oli suomi, mutta nykyään konsernin pääkieli on englanti. Konsernitasolla tasapainoillaan sen kanssa, mikä tieto täytyy saada omalla kielellä ja missä palvelee englanti.
– Kansainvälistyminen on meillä vielä tuoretta. Opettelemme ja haemme käytäntöjä. Se on kivaa, koska tässä on päässyt rakentamaan ja muokkaamaan uudella tavalla kulttuuria, viestintäkäytänteitä ja johtamistakin.
Klemetin täytyy huomioida työssään kulttuurieroja.
– Suomessa ja Ruotsissa Vehossa on ollut aina avoin ja välitön kulttuuri. Virossa, Latviassa ja Liettuassa johtamistapa on ollut erilainen ja avoimuus on saatettu mieltää eri tavalla kuin meillä. On tärkeää löytää tasapaino kaikkien maiden välillä.
Toisten auttaminen on Klemetille tärkeää niin työssä kuin elämänarvona ylipäätään. Jotta jaksaa auttaa muita, täytyy voida itse hyvin. Klemetti huolehtii hyvinvoinnistaan harrastustensa avulla. Hän pelaa tennistä monta tuntia viikossa, joogaa ja meditoi.
– Ihmiset treenaavat paljon kehoaan, mutta pitäisi treenata myös mieltä. Opettelen kuuntelemaan, mitä kehoni tarvitsee.
Klemetti rentoutuu perheen mökillä Etelä-Suomessa. Puutarhaa hoitaessa pääsee kosketuksiin maan kanssa, möyrimään ja kasvattamaan kukkia. Kukkapenkin lopputulos voi olla muuta kuin odotti.
– Sekin opettaa, että ei pitäisi kontrolloida liikaa.
Toisille työ on vain työtä ja toisille mieletön intohimon asia. Pitäisi löytää se, miten puhutella ja motivoida yksilöä.
Johanna Klemetti
Klemetti rakastaa hyvää ruokaa, erityisesti italialaista.
– Olin aikoinaan Italiassa vaihdossa. Sieltä kumpusi rakkaus maahan ja ruokaan. Se on tärkeä osa elämääni.
Johanna Klemetin äidin suvussa on paljon näyttelijöitä. Klemetti näytteli 1990-luvulla sarjassa Blondi tuli taloon Tessaa.
– Päädyin nuoruusvuosina muutamaan sarjaan ja elokuvaan. Vaikka nautin siitä, en koskaan harkinnut siitä ammattia. Blondi tuli taloon oli suosittu sarja niinä aikoina, ja sen tuoma julkisuus oli pysähdyttäväkin kokemus. Nuoresta ihmisestä tuntui yhtäkkiä oudolta, kun niin moni tunnisti.
Yhdessä vaiheessa Klemetin haaveena oli hotellinjohtajan ammatti. Hän opiskeli elintarvike-ekonomiaa hotellinjohdon linjalla Helsingin yliopistossa.
– Hotelli Kämp remontoitiin 1990-luvun lopulla, ja se oli yksi ensimmäisiä työpaikkojani. Kokemus oli kiva ja opetti hirmuisesti asiakaskokemuksesta, mutta haaveet muuttuivat.
Klemetti muutti silloisen poikaystävänsä perässä Kuopioon ja opiskeli kauppatieteitä. Hän pääsi töihin suomalaiseen terveydenhuoltoalan yritykseen. Sitä kautta alkoi viestintä- ja markkinointiura eri aloilla.
– Minulle on tärkeää, että työ on merkityksellistä ja että voin aidosti ja ylpeästi viestiä siitä, mitä yritys tekee. Sen täytyy olla arvojeni kanssa sopusoinnussa. Muuten tätä työtä ei voisi tehdä.
Autoala on vielä kovin miehinen. Klemetti arvelee, että ehkä ala mielletään vielä tekniseksi.
– En ole lainkaan tekninen ihminen, mutta se ei ole haitannut pätkääkään. Teknisiä huippuasiantuntijoita meillä on paljon. Tuon eri asiantuntemusta ja autan sanoittamaan, mitä tekniikka tavalliselle ihmiselle tarkoittaa.
Klemetin mukaan vastuullisuus ja hiilijalanjäljen pienentäminen on alalle elinehto. Tuotekehitykseen laitetaan isoja paukkuja, jotta sähköistymistä ja uusiin käyttövoimiin liittyviä innovaatioita voidaan viedä vauhdilla eteenpäin. Klemetti uskoo, että yhteisliikkumispalveluille on kysyntää yhä enemmän.
– Ihmiset haluavat maksaa Netflix-tyyppisesti vain käyttämästään palvelusta. Auton ostamisen vaihtoehtona on yhä useammin leasing (vuokraus).
Klemetti uskoo, että ihmiset liikkuvat jatkossa yhä enemmän eri tavoin eli käyttävät tilanteen mukaan vaihdellen esimerkiksi autoa, polkupyörää, sähköpotkulautaa, julkista liikennettä ja taksia.
– Suurimman osan meistä täytyy liikkua tavalla tai toisella. Kyse on siitä, kuinka fiksusti ja viisaasti liikkuu.