Kerros- ja rivitaloissa tupakointi on kesto-ongelma, joka säännönmukaisesti tuottaa kitkaa asukkaiden kesken. Erityisesti tupakointi voi hiertää taloissa, joiden asunnoissa osassa tupakointi on kielletty, mutta osassa taas sallittu.
Tällainen tilanne on muun muassa osassa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) huoneistoja.
Hekalla on noin 53 000 asuntoa. Niistä savuttomia ovat ne kohteet, jotka on rakennettu tai peruskorjattu kesän 2016 jälkeen.
– Tällä hetkellä tupakointikielto asunnoissa on noin 70 kohteessa, kertoo Hekan asiakkuusjohtaja Riitta Pulkka.
Jo kesäkuusta 2018 alkaen kaikissa Hekan uusissa vuokrasopimusten ehdoissa on tupakointi kielletty asuntojen sisätiloissa, mutta samassa talossa saattaa siis asua henkilöitä eri aikakausien vuokrasopimuksilla ja erilaisilla ehdoilla.
Kiinteistöliitto toivoo, että Suomeen säädettäisiin toimivat sanktiot, jotta häiritsevä tupakointi saataisiin vihdoinkin kuriin.
– Nykyinen tupakkalaki tuntee oikeastaan vain mahdollisuuden uhkasakkoon. Sen asettaminen ja sen avulla tuomitseminen on kuitenkin vaikeaa, sillä tupakointitilanteet on todennettava useampaan kertaan, kertoo lakiasiainjohtaja Jenni Hupli Suomen kiinteistöliitosta.
Esteeksi nousevat usein käytännön seikat.
– Jos tupakointi tapahtuu vaikka kahdeksannessa kerroksessa, silloin kadun tasolla olevan terveystarkastajan on hyvin vaikea nähdä, mitä yläkerroksissa tapahtuu, Hupli kertoo.
Riitta Pulkan mukaan naapureilta tai muilta Hekan asukkailta tulee tupakansavuun liittyvistä häiriöistä muutamia satoja ilmoituksia vuodessa.
Jos tupakointi kiellettäisiin nykyistä laajemmin jo tupakkalaissa, se selkeyttäisi tilannetta huomattavasti.
Jenni Hupli
Puuttumiskeinot ongelmaan ovat kuitenkin vähäiset.
– Tupakkalaki antaa mahdollisuuden siihen, että asuntoyhteisö voi hakea kunnan viranomaiselta tupakointikieltoa huoneistojen parvekkeille tai ulko- tai sisätiloihin. Hekalla kieltoja on vuosien 20172022 aikana haettu 18 kohteeseen, Pulkka kertoo.
Uhkasakon asettaminen ja tuomitseminen vaatisi Jenni Huplin mukaan sitä, että tupakoinnista olisi havaintoja ja kirjallisia todisteita. Tällöin vastuu asiassa siirtyy ensi vaiheessa esimerkiksi naapureille.
Lisäksi kotirauhan suoja estää sen, että parvekkeella tupakoivasta otettaisiin kameralla kuvia. Todisteiden pitäisi siis olla kirjallisia, esimerkiksi kiellon rikkomista koskevia naapurin muistiinpanoja.
– Tällainen ei ole kovin toimiva ratkaisu, enkä ole lainkaan varma siitä, parantaisiko moinen naapurikyttääminen minkään taloyhtiön ilmapiiriä, Hupli pohtii.
Huplin mukaan suomalaisissa taloyhtiöissä tupakointiin suhtaudutaan edelleenkin hyvin erilaisin tavoin. Sääntöjä ja periaatteita noudatetaan kirjavasti.
– Jos tupakointi kiellettäisiin nykyistä laajemmin jo tupakkalaissa, se selkeyttäisi tilannetta huomattavasti, olipa sitten kyseessä rivi- tai kerrostalo ja riippumatta asuntoyhteisön muodosta, Hupli arvioi.
Hän toivoo, että lakiin otettaisiin myös uusi sanktiomuoto: laiminlyöntimaksu, jonka määrääminen olisi uhkasakkoa kevyempi prosessi.
– Vielä tässä vaiheessa ei ole tarkkaa suunnitelmaa siitä, millainen tämä maksu olisi ja miten sen määräämiseen päädyttäisiin.
Kun tupakoiva asukas muuttaa pois Helsingin kaupungin asunnot Oy:n huoneistosta, se remontoidaan seuraavaa asukasta varten.
– Kyseessä on mittava remontti, etenkin jos asukas on tupakoinut sisällä vuosikymmenten ajan. Savu on värjännyt käytännössä kaikki paikat, eikä pelkkä pintojen puhdistus auta asiaa, Pulkka kertoo.
Tällöin käytetään esimerkiksi kapselointimaalausta ja huoneilman ionisointia. Usein myös kaikki kiinteät kalusteet joudutaan uusimaan.
Savuton Suomi 2030 -hankkeen tarkoituksena on se, että 2020-luvun päättyessä alle viisi prosenttia väestöstä käyttää tupakka- tai nikotiinituotteita päivittäin.
Tällä vuosikymmenellä leikkipuistoista ja uimarannoista on tehty savuttomia ja savukefilttereiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia on suitsittu EU:n direktiiveillä.
Mentoli tupakointituotteiden makuaineena on kielletty, ja savukeaskit on yhdenmukaistettu: ei logoja, vain yksi väri, varoitustekstit ja -kuvat.
Kansalaisjärjestö Suomen ASH selvitti viime vuonna suomalaisten suhtautumista savukkeiden, nuuskan ja sähkösavukkeiden käyttökieltojen laajentamiseen.
Kyselyn perusteella yli 80 prosenttia väestöstä tukee tupakkatuotteiden käyttökieltoa julkisten tilojen ulko-ovien edustalle.
Kyselyn perusteella kaksi kolmesta kannattaa tupakointikieltoa kaikkiin julkisella rahoituksella rakennettaviin asuntoihin. Kannatus on laajaa kaikissa tuloluokissa, ikäryhmissä, asuinalueilla ja asumismuodoissa. Tupakoivistakin käyttökieltoa kannattaa reilu kolmannes.
Parveketupakoinnin täydellisen kieltämisen kannatus on lisääntynyt huomattavasti vuodesta 2018 – nyt sen kannatus on noussut lähes 60 prosenttiin.
Silti vieläkin taloyhtiöissä kärsitään siitä, että naapurissa tuprutellaan.
– Kyllä tällä tahdilla näyttää siltä, että todella savuton Suomi on vielä hyvin kaukainen asia, Jenni Hupli arvioi.