Tavallista useampi lapsi ja nuori sairastui ykköstyypin diabetekseen Suomessa koronapandemian ensimmäisten 18 kuukauden aikana. Helsingin yliopiston tekemän laajan tutkimuksen mukaan syynä ei kuitenkaan ollut koronavirus, vaan muuttuneet ympäristötekijät.
– Diabeteksen ilmaantuvuuden lisääntymisen mekanismit ovat olleet epäselviä, ja keskustelua on käyty siitä, johtuuko lisääntyminen SARS-CoV-2-infektion suorasta vaikutuksesta, vai muista samanaikaisesti muuttuneista ympäristötekijöistä, tutkimusta johtanut professori Mikael Knip taustoittaa tiedotteessa.
Nyt julkaistun tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabeteksen ilmaantuvuus nousi lapsilla Suomessa 16 prosentilla pandemian 18 ensimmäisen kuukauden aikana. Kuitenkin vain hyvin harvalla sairastuneella lapsella tai nuorella oli elimistössään koronaviruksen vasta-aineita merkkinä sairastetusta infektiosta.
– Niin sanotun biodiversiteettihypoteesin mukaan varhaislapsuuden mikrobialtistus ja infektiot voivat osin suojata autoimmuunisairauksilta. Kontaktien väheneminen yhteiskunnan sulkeutuessa vähensi merkittävästi lasten sairastamia akuutteja infektioita, mikä on saattanut suurentaa riskiä sairastua diabetekseen, Knip kertoo tiedotteessa.