Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kuntarankingin kertomaa: Yritykset eivät pidä pääkaupunkiseutua yhtä houkuttelevana kuin ennen

Pääkaupunkiseutu ei kiinnosta yrityksiä enää samaan malliin kuin aiemmin. Asia käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tekemästä Kuntarankingista.

Vetovoimaisimmaksi alueeksi arvioidaan rankingissa Seinäjoen seutu. Kakkoseksi ja kolmoseksi listauksessa tulevat Rauman ja Salon seudut. Tampereen seutu on neljäntenä listauksessa.

EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen kommentoi tiedotteessa tulosten kertovan oikeansuuntaisesta kehityksestä. Vastauksesta käy ilmi myös se, miksi yrityksiä ei pääkaupunkiseutu juuri nyt kiinnosta.

– Kuntien harjoittama elinkeinopolitiikka ja paikallinen yritysilmapiiri saavat yrityksiltä selvästi useammin kiitosta kuin moitteita. Kritiikkiä esiintyy kuitenkin laajasti ja keskimäärin yritysten antama kokonaisarvosana oli korkeintaan kohtuullinen, Huovinen pohjustaa.

Syy pääkaupunkiseudun tietynlaiseen unohtamiseen saattaa löytyä seuraavasta kommentista.

– Osa yrityksistä on tyytymättömiä kaupunki- ja kuntakeskustojen kehittämiseen. Joko aitoa kehittämistä ei tapahdu ja keskustat näivettyvät tai keskustoja kehitetään yritysten tarpeita kuulematta. Tällöin yritysten saavutettavuus voi heikentyä niin asiakkaiden kuin työntekijöiden näkökulmista ja yritykset joutuvat pohtimaan sijaintiaan uudelleen.

Yritykset haluaisivat Huovisen mukaan olla myös mukana osallistumassa kuntapalveluiden tuottamiseen.

– Kuntayhtiöiden aiheuttamista markkinahäiriöistä sekä kilpailutusten ja julkisten hankintojen ongelmista raportoidaan paljon.

Asiantuntijan mukaan yrityksiä närästää sekin, mikäli seutupolitiikassa on sisäistä ristivetoa. Tästä voi jäädä sellainen olo, ettei sellainen seutukunta ole ylipäätäänkään kovin yritysmyönteinen.

– Avopalautteessa korostui esimerkiksi yritysten turhautuminen paikalliseen politikointiin, puolueiden väliseen eripuraan tai kuntapoliitikkojen ja virkamiesten heikkoon yhteistyöhön. Tämä näkyy yrityksille poukkoilevana ja tehottomana päätöksentekona, jossa yritysmyönteisyys voi jäädä sanahelinäksi, Huovinen kommentoi.