Helsingissä, Vantaalla, Keravalla ja Pirkanmaalla on enemmän väestönsuojia kuin asukkaita. Asia käy ilmi Sisäministeriön tuoreesta selvityksestä.
Kaikkiaan Suomessa on noin 50 500 väestönsuojaa, joissa on paikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle.
Väestönsuojapaikkoja on eniten Helsingissä, jossa paikkoja on 34 prosenttia enemmän kuin väestöä. Seuraavaksi eniten paikkoja on väestöön suhteutettuna Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella, jossa paikkoja on 13 prosenttia enemmän kuin väestöä. Pirkanmaan ja Länsi-Uudenmaan alueilla väestönsuojapaikkoja on suurin piirtein yhtä paljon kuin väestöä – kuitenkin hieman enemmän.
– Väestönsuojapaikkoja on Suomessa riittävästi väkilukuun suhteutettuna. Suojien sijainti painottuu suuriin kaupunkeihin, joissa ihmiset asuvat tiiviimmin ja rakennukset ovat suurempia. Näin ollen lakisääteinen velvoite väestönsuojan rakentamisesta täytyy herkemmin, toteaa tiedotteessa projektipäällikkö Ira Pasi sisäministeriöstä.
Laki velvoittaa väestönsuojan rakentamiseen kiinteistöissä, jotka ovat kooltaan raja-arvot täyttäviä.
Nykyisten hyvinvointialueiden sisälläkin väestönsuojien määrä vaihtelee kuntien välillä. Tämä johtuu erityisesti rakennuskannasta.
– Helsinki on hyvä esimerkki siitä, miten liikkuvaa väestöä suojattaisiin. Helsingissä käydään paljon lähialueilta lyhyillä vierailulla työ- ja vapaa-aikana. Väestönsuojapaikkoja onkin reilusti enemmän kuin pääkaupungissa on väestöä, kuvailee Ira Pasi tiedotteessa.
Helsingin väestönsuojien kunto on herättänyt viime vuosina keskusteluja.
Helsingin Uutiset kertoi lokakuussa 2021, että kaupungin väestönsuojissa on paikoin selvää korjaamisen varaa.
– Jos väestönsuoja on kooltaan vaikkapa 3 000 neliötä, mutta käytössä ovat 1960-luvun ilmanvaihtolaitteet, voi hyvin arvata, miten ”toimiva” sellainen järjestelmä on. Moni laite on kerännyt suoraan sanottuna pölyä jo 30–50 vuotta, kommentoi jutussa Helsingin pelastuslaitoksen väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkanen.