Auvo Niiniketo ja Markku Suonenvirta arvioivat, että kauppakeskuksen vartijat toimivat lauantaina täsmälleen koulutuksen mukaisesti. 35-vuotiaan naisen kuolemaa Niiniketo pitää karuimman mahdollisen sattuman seurauksena.
35-vuotiaan naisen kuolema kauppakeskus Isossa Omenassa ei johtunut turvallisuusalan työntekijöiden ylilyönnistä tai väkivallasta, vaan karuimmasta mahdollisesta tuurista. Tätä mieltä on turvallisuusalan ja itsepuolustuslajien pitkäaikainen ammattilainen ja kouluttaja Auvo Niiniketo, 68, joka on ehtinyt tutustua välikohtaukseen yhden videon kautta.
Niiniketo sanoo, että ainakaan hänen näkemänsä videon perusteella vartijat eivät tee mitään sellaista, joka johtaisi kohdehenkilön kuolemaan.
– Korostan, että olen yhden videon varassa. Sitä on ihmetelty, miksi neljä miestä on kiinni pienessä naisessa. Sitä käydään läpi koulutuksessa: jos asiakas laittaa vastaan, on asiakkaan kannalta aina turvallisempaa ja asiakkaan etu, kun useampi on pitämässä henkilöä. Vartijat reagoivat videon tilanteessa henkilöön, joka ei tottele poistumiskäskyä ja joka laittaa vastaan.
– Jos olisi yksi yhtä vastaan, siinä olisi aikamoista kamppailua, voimaa tulisi käyttää enemmän ja riskit teloa itsensä kasvaisivat. Tilanne ei olennaisesti muuttuisi, jos toinen pitäisi toiselta ja toinen toiselta puolelta, jos asiakas laittaa vastaan. Vaikuttaa siltä, että siinä on kohdehenkilön sydän pettänyt, eli on käynyt huonoin mahdollinen sattuma, Niiniketo huokaa.
Niinikedon näkemys saa tukea työuransa poliisina ja poliisikouluttajana tehneeltä Markku Suonenvirralta.
– Ei voi ajatella niin, että asiakas on vaikka pienikokoinen nainen ja siihen pitää sellaisesta syystä suhtautua jotenkin normaalia huolettomammin. Tilanteen kärjistyessä voi tapahtua mitä vaan. Neljällä miehellä jokainen raaja on hallussa, eikä tarvetta kovalle voimalle ole.
Poliisi tutkii tapausta kuolemantuottamuksena. Työuransa alalla tehnyt Suonenvirta sanoo vierastavansa nykymeininkiä, jossa sosiaalisen median kautta mekkala alkaa jo ennen kuin poliisi on tutkintaa saanut aluille.
– Kaikki huutavat kitalaki punaisena, että mitä on juuri hänen mielestään tapahtunut. Poliisi tutkii seuraavaksi ja mikäli poliisitutkinnan jälkeen lähdetään käräjille, asiat käsitellään ja mennään protokollan mukaan eteenpäin. Sosiaalinen media ei kuitenkaan ole tuomioistuin. Hiukan tässäkin asiassa häiritsee sekin seikka, että vastuuta usein siirretään asiakkaalta niille ihmisille, jotka tekevät vain työtään ja yrittävät parhaansa, että asiakas pääsee tilanteesta mahdollisimman vähällä, Suonenvirta puuskahtaa.
Niiniketo ja Suonenvirta ovat seuranneet tarkasti myös Avarn Securityyn liittyviä rikosepäilyjä. Yrityksen useampi työntekijä otettiin kiinni pahoinpitelyistä epäiltynä. Yrityksen työntekijöiden epäillään pahoinpidelleen ihmisiä erityisesti Tikkurilan asemalla, jossa kohdehenkilöitä on viety valvontakamerattomiin hisseihin ja pahoinpidelty siellä. Tekoja on myös videoitu.
– Yksikin tapaus on liikaa ja se on alalle kova mainehaittaa, se on ihan selvä. Ihan älytön juttu! Minkä ihmeen takia niitä on pitänyt vielä kuvatakin? Ei tällaisilla ihmisillä pitäisi olla mitään tekemistä turvallisuusalan kanssa, Niiniketo puuskahtaa.
Hän on omien lähteidensä kautta kuullut, että epäiltyjen joukossa on ihmisiä, joilla on taustallaan pisin mahdollinen eli kahden ja puolen vuoden mittainen turvallisuusalan koulutus. Moni päätyy alalle huomattavasti lyhyemmän koulutuksen jälkeen. Asetelma saa Niinikedon ymmälleen.
– Jotenkin se menisi paremmin jakeluun, että nopeampaa reittiä työhön tulleille sattuisi tällaista. Pitkä koulutus on kuitenkin erittäin laadukas ja vaatii opiskelijalta osaamista ja nuppia, jotta alalle valmistuu, Niiniketo huomauttaa.
Markku Suonenvirta hymähtää mielikuvalle, jonka mukaan vartijoiksi hakeutuu liian usein ihmisiä, jotka eivät pääse läpi poliisikoulun psykologisista testeistä.
– Kun noita uutisia lukee, ei sellaiselta mielikuvalta oikein voi välttyä. Rekrytointivaiheessa pitäisi olla jo tarkkana, ketä alalle otetaan. Ne ongelmatapaukset, jotka pääsevät systeemin läpi kuitenkin jotenkin livahtamaan, romuttavat koko alan uskottavuuden.
Suonenvirta arvioi, että poliisin heikentynyt resurssi vaikuttaa osaltaan tilanteeseen. Hän on vertaillut poliisien määrää Suomessa ja Ruotsissa: Suomessa 7 500 ja Ruotsissa 24 000.
– Silti Ruotsista tulee koko ajan sitä viestiä, että eihän tämä määrä riitä mihinkään. Lähtökohdan pitäisi olla aina se, että poliisi hoitaa perusturvallisuuden.
Suonenvirta sanoo, että turvallisuusvajeella on kuitenkin tapana täyttyä, ja kun yritys tietää, ettei poliisi ehdi auttaa, apua haetaan yksityiseltä puolelta.
– Siinä on sitten omat riskinsä, sillä markkinoilla on monenlaisia toimijoita. Puhutaan matalapalkka-alasta, ja välttämättä kaikkein fiksuimmat eivät hakeudu sinne, hän sanoo suoraan.
Yleisellä tasolla Niiniketo ja Suonenvirta eivät ole huolissaan suomalaisen turvallisuusalan ammattilaisen osaamisesta. On molempien mielestä kuitenkin täysin selvää, että Avarn Securityn kaltaisten kohujen pitää loppua saman tien.
– Varsinkin poliisitoiminnassa on koko ajan laatua. Siitä olen mielissäni, että parantuneen koulutuksen myötä suomalainen poliisi on järkevällä tavalla itsevarma. Se ei pelkää mutta ei myöskään pullistele, ja päänuppi kestää tilanteen kuin tilanteen. Parhaita seurauksia on varmasti se, että hankalatkin tilanteet pystytään hoitamaan suurimmaksi osaksi jotenkin muutenkin kuin asetta apuna käyttäen, viisitoista vuotta Tampereen poliisiammattikorkeakoululla voimankäyttöä opettanut Suonenvirta sanoo.