Satoja tuhansia koiran omistajia odottaa ensi vuonna uusi velvoite – ja maksu.
Ensi vuoden alusta alkaen jokainen Suomen koira täytyy nimittäin ilmoittaa Ruokaviraston ylläpitämään rekisteriin.
Koiranomistajien, jotka ovat hankkineet koiransa ennen lain voimaantuloa, täytyy ilmoittaa lemmikkinsä rekisteriin itse ja maksaa rekisteröintimaksu.
Ensi vuonna syntyvien pentujen rekisteröinnin hoitaa kasvattaja.
Rekisteröinnin hintaa ei vielä tarkasti tiedetä, kertoo ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen Ruokavirastosta.
Maksun päättää maa- ja metsätalousministeriö asetuksessaan Ruokaviraston maksullisesta toiminnasta. Yleensä asetus on tullut joulukuussa.
– Se on päätetty, että rahaa tällä ei kerätä, vaan maksulla katetaan rekisteröinti- ja asiakaspalvelun aiheuttamat kulut. Maksu on luultavasti joitakin kymppejä. Verrattuna muihin koiran kuluihin se ei ole paljon, Jääskeläinen sanoo.
Jos koiraa ei ole vielä tunnistemerkitty eli käytännössä mikrosirutettu, tämäkin täytyy hoitaa ennen rekisteriin ilmoittamista. Mikrosirutuksen hinta lähtee eläinlääkäriasemien verkkosivujen perusteella noin 40 eurosta. Tällä hetkellä siruttamattoman koiran rekisteröintikulu voi siis nousta jopa lähelle 100:aa euroa, jos rekisteriin merkitsemisen hinta on muutama kymppi.
Koiranomistajat ovat kritisoineet rekisteröintipakkoa usein juuri kulujen vuoksi, Jääskeläinen kertoo.
– Olen huomannut, että monia harmittaa se, että emme vielä tiedä tarkasti, mikä summa tulee olemaan. Varsinkin monen koiran omistajia tämä on huolettanut.
Rekisteröintivelvoite koskee paitsi tähän asti rekisteröimättömiä koiria, myös jo Suomen Kennelliiton rekisteristä löytyviä. Terhi Jääskeläinen huomauttaa, että Kennelliiton rekisteri ei ole viranomaisrekisteri vaan liittyy järjestön omaan toimintaan eli koirajalostukseen ja koiraharrastukseen.
Mahdollisuutta tietojen siirtoon Jääskeläisen mukaan kyllä selvitettiin, mutta ongelmia oli liian paljon.
Tietojen siirto olisi muun muassa vaatinut Kennelliiton asiakkaiden suostumuksen sekä rajapinnan järjestelmien välille.
Aikaa uuteen rekisterin ilmoittamiselle on koko ensi vuosi.
Terhi Jääskeläisen mukaan koirat pyritään saamaan rekisteriin tiedottamalla vaatimuksesta ja neuvomalla omistajia. Jos lemmikkiä ei kehotuksista huolimatta rekisteröi, seurauksena voi olla jopa sakko tai uhkasakko.
– Jos virkaeläinlääkäri huomaa esimerkiksi eläinsuojelukäynnillä, että koiraa ei ole rekisteröity, hän kehottaa omistajaa laittamaan asiat kuntoon. Jos viranomaismääräystä ei ole noudatettu, tulevat järeämmät keinot.
Virkaeläinlääkäreitä ovat kunnaneläinlääkärit ja läänineläinlääkärit.
Jääskeläisen mukaan ei kuitenkaan ole syytä huoleen, että koiria ei enää uskallettaisi viedä eläinlääkärinvastaanotolle. Jääskeläinen huomauttaa, että vaikka kunnaneläinlääkärit ovatkin laissa mainittuja valvontaviranomaisia, he keskittyvät varmasti jatkossakin vastaanotolle tulevien eläinten hoitoon paperien valvonnan sijaan.
– Lisäksi suurin osa koirista käy yksityisellä eläinlääkärillä ja siellähän ei virkaeläinlääkäreitä ole.
Ruokavirastossa on Jääskeläisen mukaan arvioitu etukäteen arvailemaan, miten paljon koiria tulee rekisteriin.
Ongelmana kuitenkin on, ettei kukaan tällä hetkellä kukaan varmasti tiedä, miten paljon koiria on.
Tilastokeskus on selvittänyt asiaa kuluttajatutkimuksessaan vuonna 2016. Tuolloisen arvion mukaan Suomessa oli kaikkiaan 700 000 koiraa. Kennelliiton rekisterissä on noin 530 000 koiraa, joista suurin osa on rotukoiria.
Rekisteröintipakon on tarkoitus vaikeuttaa niin sanottua pentutehtailua ja koirien laitonta tuontia Suomeen.
Rekisteröinti hoidetaan vahvasti tunnistautuneena esimerkiksi pankkitunnuksilla. Tämän vuoksi rekisteröintiä ei ole kovin helppo tehdä jonkun toisen nimellä.
– Kun jatkossa toivottavasti ostetaan vain viranomaisrekisteriin rekisteröityjä koiria, ongelmatapauksissa päästään selvittämään, mistä koira on tullut. Viranomaiset pääsevät myös selvittämään rekisteristä, ketkä myyvät huomattavia määriä koiria tai kenellä on paljon koiria, jolloin valvontaa voidaan kohdentaa paremmin, Terhi Jääskeläinen kertoo.
Kasvattajan on rekisteröitävä pennut ennen luovutusta ja viimeistään pentujen täyttäessä kolme kuukautta.
– Tärkeintä tässä olisi se, että ensi vuonna kukaan ei enää hanki koiraa, joka on tunnistusmerkitsemätön ja rekisteröimätön.
