Vesa-Matti Loirin viimeisten vuosien luottoystäviin kuulunut kirjailija Jari Tervo tiesi ystävänpäivästä alkaen, mitä tuleman pitää ystävän elämässä. Tervo kertoo asiasta pitkässä kirjoituksessa Helsingin Sanomissa, joka valaisee Loirin elämän viime kuukausien käänteitä.
Ystävänpäivän iltana Loiri soitti Tervolle. Loirilla oli todettu ruokatorvensyöpä. Ruokatorvi oli lähes ummessa, Panadol-tabletti mahtui juuri ja juuri. Myös maksasta löytyi syöpä.
Tervon mukaan Loiri hyväksyi tilanteensa.
– Matti halusi kuolla kotonaan. Sitä ennen hän eläisi, kuten tahtoi: konjakkia kulautellen, sikaria poltellen, vanhoja nyrkkeilyotteluita katsellen, lauluja hyräillen, norjalaisia metsäkissojaan silitellen, Tervo kirjoittaa.
Loiri on kertonut monissa haastatteluissa ja myös elämänkertakirjassaan kiinnostuksestaan yliluonnollisiin asioihin ja tuonpuoleiseen. Siihen hän palasi myös viimeisissä keskusteluissaan Tervon kanssa.
– Matti ei surrut kohtaloaan eikä säälinyt itseään. Rakkauksien, lasten, musiikin, näytelmien, elokuvien, televisio-ohjelmien ja oopperoitten jälkeen oli jäljellä vain yksi asia, tämä vääjäämätön. Matin mielestä tapaisimme toisemme uudelleen vääjäämättömän ohitettuamme.
Jari Tervo on kutsunut ystäväänsä Matiksi, niin tässäkin kirjoituksessa.