Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Amnestyn Ukraina-raportti raivostutti: 400 jäsentä ilmoitti erostaan – "En ota vastaan sitä palautetta, että olemme venäjämielisiä"

Kohu: Toiminnanjohtaja Frank Johansson sanoo, että organisaatio seisoo raportin takana.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International aiheutti viime viikolla kohun. Amnesty julkisti Ukraina-raportin, joka otsikoitiin ”Ukrainan taistelutaktiikka vaarantaa siviileitä”.

Raportti sanoi Ukrainan joukkojen vaarantavan siviilejä perustamalla tukikohtia asuinalueille, myös esimerkiksi kouluihin ja sairaaloihin. Tässä nähdään se riski, ettei siviiliväestö pääse turvallisesti poistumaan alueelta kun siellä on tukikohta.

Moni katsoi nämä havainnot tueksi Venäjän hyökkäyssodalle.

– On mahdotonta sanoa, moniko on eronnut Amnestysta. Muutamassa päivässä on kuitenkin tullut noin 400 viestiä, joissa halutaan lopettaa Amnestyn tukeminen, kertoo Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Pitkään Suomen Amnestya johtanut Johansson on tottunut monenlaiseen, mutta kohun volyymi ja sisältö tulivat silti yllätyksenä.

– Itsekin olen saanut kaikenlaisia viestejä. Siellä on joukossa asiallisia kysymyksiä, mutta 80 prosenttia sisällöistä on aika aggressiivista ja jopa epäreilua. Se on tullut yllätyksenäkin, että tällainen raportti on herättänyt näin valtavan voimakkaita reaktioita, hän ihmettelee.

Amnesty International pyysi raporttiaan anteeksi sunnuntaina. Johansson sanoo, että järjestö seisoo kuitenkin sisällön takana.

– Se on esimerkiksi aivan perusteltua tuoda esille, miten ukrainalaiset sotilaat asettautuvat siviilialueille niin, ettei se tarjoa siviileille mahdollisuutta poistua paikalta. Human Rights Watch nosti saman asian puolitoista viikkoa aiemmin eikä se herättänyt vastaavanlaista tunnemyrskyä. Viestintämme on varmasti epäonnistunut esimerkiksi sillä tavalla miten asiayhteys on tuotu esiin. Venäjä on tässä syyllinen ja syyllistynyt vakaviin sotarikoksiin, mutta se ei tarkoita sitä etteikö Ukrainan tulisi noudattaa humanitäärisen oikeuden sääntöjä, Johansson perustelee.

Erityisesti Amnesty-pomoa harmittavat ne väitteet, että järjestö olisi erityisen venäjämielinen.

– En ota kovin myönteisesti vastaan sitä palautetta. Amnestylla oli pitkään Moskovassa toimisto, jossa oli tutkija ja viestintäorganisaatio ja kampanjaorganisaattori. Sodan alkaessa meidän oli pakko saada henkilöt sieltä turvaan: mitä tahansa työtä olisimme siellä tehneet, niin työntekijöitä olisi voinut uhata tuhansien eurojen korvaukset ja he olisivat voineet menettää vapautensakin, Johansson sanoo.

Syntynyt kohu on ollut kuitenkin siinä määrin laaja ja voimakaskin, että järjestö aikoo käsitellä sen nyt perusteellisesti.

– Tästä tehdään sisäinen selvitys.