Polttoaineen hintahuippu lienee jäänyt taakse, arvioivat liikenteen erityisasiantuntija Hanna Kalenoja Autoalan tiedotuskeskuksesta ja pääekonomisti Jukka Appelqvist Keskuskauppakamarista.
– Öljyn maailmanmarkkinahinnassa ei näillä näkymin ole tulossa enää nousua, ellei tapahdu radikaalia muutosta Venäjä-pakotteiden suhteen. Muuten en usko, että polttoaineiden hinnat olisivat enää nousemassa. Pikemminkin on niin, että maaliskuussa oli "ylireagointia" tai alkushokki oli suuri, Appelqvist sanoo.
Myös Kalenojan mukaan näyttää siltä, että pumppuhintoja nostanut raakaöljyn hintakiito on rauhoittumassa.
– Ennustetta on kuitenkin vaikea tehdä, koska energiamarkkinoilla on niin paljon muuttuvia tekijöitä. Tilanteet tuntuvat vaihtuvan ripeästi ja maailmanmarkkinahinnoissakin on ollut isoja muutoksia.
Yli 120 dollarin barrelihinnoista on tultu vähän yli sataan. Vielä ei kuitenkaan olla lähellä pitkän ajan keskiarvoa eikä edes alkuvuoden tilannetta.
– Hinnat ovat poikkeuksellisen korkeita eikä siihen ole pikaista helpotusta luvassa, arvioi Appelqvist.
Venäjän hyökättyä Ukrainaan polttoaineiden litrahinnat ovat pysytelleet sitkeästi enemmän tai vähemmän kahden euron yläpuolella.
– Nythän meillä on tulossa lainsäädännöllisiäkin muutoksia eli valtio valmistelee jakeluvelvoitteen alentamista, minkä arvioidaan alentavan dieselin hintaa noin 12 senttiä litralta. Sen pitäisi helpottaa hintapainetta jonkin verran, Hanna Kalenoja puntaroi.
Hän uskoo hintojen tasaantuvan kesän ja alkusyksyn aikana. Hän ei kuitenkaan usko, että hinnat putoaisivat samalle tasolle kuin ne olivat ennen sotaa.
Onko kakkosella alkava polttoaineen hinta siis uusi normaali?
Hanna Kalenoja uskoo, että tulossa oleva jakeluvelvoitteen alentaminen vaikuttaa paitsi dieselin, myös bensan hintaan.
– Uusi normaali voisi olla kahden euron tietämissä. Euroopassa on paljon maita, joissa bensiini maksaa 1,85–1,90. Ruotsissakin bensiinin hinta on 1,96 senttiä. Meilläkin on mahdollista päästä sille tasolle.
Dieselin hinta on ollut pitkään poikkeuksellisesti korkeampi kuin bensiinin. Tämä on johtunut Kalenojan mukaan siitä, että dieseliä on varastoitu siltä varalta, että maakaasun saanti Venäjältä loppuu.
– Jos kaasun saatavuudessa tai sen tuonnissa ei tule suurta muutosta, näitä varmuusvarastoja voidaan mahdollisesti vapauttaa. Dieselin hinta voi silloin tulla allekin kahden euron.
Näköpiirissä on siis tilanne, jossa dieselin hinta on taas alempi kuin bensiinin.
– Pitkällä aikavälillä näin pitäisi olla, kun siinä on kuitenkin noin 26 senttiä alempi verokanta litralta. On todella epätavallinen tilanne, että tästä huolimatta dieselin hinta huitelee korkeammalla tasolla kuin bensiinin, Kalenoja toteaa.
Jos polttoaineen hinta painuisi ripauksenkin kahden euron alapuolelle, tällä olisi Kalenojan mukaan iso merkitys.
– Kotitalouksille 10–15 sentinkin hinnanalennus toisi jo taloudellisesti melko ison lisän käytettävissä oleviin varoihin.
Jukka Appelqvist puolestaan näkee, että litrahintojen sijaan pitäisi katsoa sitä, miten monta kilometriä keskituloilla voi ajaa.
– Vaikka on totta, että polttoaineet ovat kallistuneet, historiallisesti ajatellen kuluttajan tilanne ei tällä hetkellä ole niin katastrofaalinen kuitenkaan.
Appelqvistin mukaan tämä johtuu siitä, nykyautot kuluttavat vähemmän kuin aiemmin ja palkatkin ovat nousseet.
