Itseoppinut, pitkäaikainen puutarhuri Reino Kalevi Okslahti syntyi 21.1.1954 Lopen Joentaan kylään Kieran kantatilalle Liisa-äidille ja Mauno-isälle. ”Isä-Kalle” (Karl) Fredrik asui myös talossa silloin. Tilan juuret ulottuvat jopa vuoteen 1539 asti. Reino isännöi taloa vuodesta v. 1978 alkaen.
Reino kävi koulua Joentaan koulussa ja sittemmin kansalaiskoulussa. Opettaja Pekka Perkon opastuksella ovat seinillemme syntyneet taidokkaat rukinlavat, joita onkin kolmattakymmentä. Reino oli tarkkuutta vaativan lovileikkauksen taitaja, myöskin koulussa tekemänsä leikkuulauta sai samanlaisen kuvioinnin.
Nuoruuden harrastuksia olivat postimerkkien keräily, ravustus ja hauen silmustus Pikkujoesta. Koulukaverinsa Auliksen kanssa timprasivat alituvassa monenlaista, muun muassa jousipyssyn. Nyynäistentien yhdeksän kilometrin hiekkatiellä kokeiltiin Opel Asconan suorituskykyä ystävä Tuomon kanssa.
Reino aloitti jo 17-vuotiaana kokeilemaan kesäkukkien kasvatusta saunan takana olleessa pienessä kasvihuoneessa. Kipinän kukkien kasvatukseen hän sai koulukaverinsa ”Tuoskin”, Tuomo Lindforsin isältä, joka oli Sajaniemen puutarhuri.
Kukat menivät hyvin kaupaksi ja myös upean gladioluksen kasvatuksessa hän onnistui vuonna 1984. Ympäröiviä kaurapeltoja hän hoiti yhdessä Pertti-veljensä kanssa sekä teki metsätöitä.
Pellolta kerättiin myös monivärisiä asterikimppuja Riihimäen torille Raili-puolison kera, jonka kanssa hän avioitui 1990. Kerä-, kukka- ja parsakaalit, sipulit, punajuuret, herneet ym. punnittiin toritiskillä. Toripöytää koristivat myös makeat tomaatit.
Lapset Janne ja Jukka syntyivät 1990 ja 1995. Reino-isä oli avulias ja osallistui poikien askareisiin. Hän oli kätevä käsistään ja korjasi asioita luovilla ratkaisuilla välttäen uuden ostamista.
Torikaupan hiivuttua isojen markettien myötä siirryttiin kukkien suoramyyntiin kotona. Tuolloin halleja oli neljä. Hän kasvatti monipuolisen valikoiman kesäkukkia, amppeleita ja hyötykasvien taimia.
Näinä helmikuun alkupäivinä kasvihuoneelta nousivat ensimmäiset savut, kesäbegonian kylvöt olivat alkaneet. Lopen seurakunnalle kasvatettiin vuosikymmenten ajan, erityisesti sankarihaudoille, 3 000 kesäbegoniaa ja 500 hopealehteä.
Kukkakauppoihinkin niin Lopelle, Riihimäelle kuin Hyvinkäällekin Reino vei laadustaan tunnetut kukkansa. Myös Hämeenlinnan keskussairaalan parvekkeet täyttyivät monena vuonna puna-valkoisista, Hämeen väreistä, olevista petunioista.
Kotitalomme hän remontoi ja laajensi timpuri-Matin kanssa 1990-1992 niin että vanha hirsitalo jäi uuden talon uumeniin. Taloon tarvittavat polttopuut Reino haki omasta metsästä. Reino kaatoi myös itse tukkipuita sahoille.
Hän oli vanhan, kulttuurihistoriallisen, arvokkaan rakennusperinnön vaalija. Toistakymmentä pihapiirin ja tilan rakennusta maalattiin, suoristettiin seiniä talkoilla ja korjattiin kivijalkojen maavaroja. Kolmannen eläkevuoden kesänä eli viime kesänä hän teetätti uuden peltikaton luhtiaittaan. Viimeisimpänä isona työnä oli veljensä Pertin kanssa elokuussa 2019 sahan kunnostus.
Pääty purettiin ja kunnostettiin, kun rakennus oli kaatumaisillaan yli vuosikymmenen. Janakkalan sepällä hän taotutti sen perustamisvuosi-viirin 1938. Syntymästään saadusta käsivammasta huolimatta hän teki valtavan työsaran niin metsätöissä, puutarhalla kuin kotonakin. Kauniista kodistamme kiitämme Reinoa.
Elimme vain kolme viikkoa joulukuun alussa kuulemiemme vakavien sydänuutisten kanssa. Reino menehtyi äkillisesti kotona kesken jouluvalmisteluiden 22.12.2021 67 vuoden iässä. Puolison kanssa saatiin joulukuuseen valot laitettua. Rosolliainekset oli keretty keittämään ja hän odotti nuorta paria jouluaatoksi kotiin. Apu ei ehtinyt ajoissa, sydänoperaatio olisi odottanut heti joulun jälkeen.
Raili Karimies-Okslahti, puoliso
Jukka Okslahti ja Janne Okslahti, lapset