Vaalikynä | Sote-palvelut – mihin tulee panostaa uusilla hyvinvointialueilla?

Kaikki me muistamme sen, että lääkäripalvelut lähtivät Lopelta. Siitä on jo kulunut aikaa, koska tämä tapahtui jo toukokuussa 2016. Vähän faktaa tähän pohjalle: vuonna 2015 Lopen terveysasemalla kävi lääkärin vastaanotolla 9203 asiakasta. Vuonna 2019 loppilaisia potilaita kävi Riihimäen terveyskeskuksessa 4812 asiakasta lääkärin vastaanototlla. Vähenemä on siis liki 50 prosenttia.

Mistä tämä merkittävä palvelujen käytön vähemä voisi johtua? Eikö asiakas saa aikoja terveyskeskukseen? Onko matka Riihimäelle eri Lopen alueilta jo kohtuuttumon pitkä? Yllättäen emme enää Lopella tarvitse terveyskeskuksen palveluja? Tätä me kirjoittajat emme usko.

Kun aikoja ei saa perusterveydenhuoltoon tai sinne on mahdotonta tai vaikeaa päästä, tarkoittaa se usein sitä, että vaivat voivat pahentua ja seuraavaksi tarvitaan erikoissairaanhoidon palveluja.

Vaikka Loppilaisten perusterveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet, niin erikoissairaanhoidon kustannukset ovat samanaikaisesti nousseet. Tämä tarkoittaa sitä, että loppilaisten käynnit ovat lisääntyneet erikoissairaanhoidossa. Asiakkaan asioita ei ole saatu hoidettua riittävästi perusterveydenhuollossa.

Panostus ennaltaehkäiseviin terveys- ja sosiaalipalveluihin ovat niitä palveluja, joihin myös uusilla hyvinvointialueilla tulee panostaa.

Näihin palveluihin pääsy ja niiden saavutettavuus lähipalveluna pitää varmistaa. Tällä hetkellä positiivista palautetta on tullut Lopen kattavasta tavasta hoitaa uuden ikääntyneen asiakkaan palvelutarpeenarviointi. Tätä pitää edistää ja jatkaa myös Hyvinvointialueelle siirryttäessä.

Anne Knuuti KM, KTM, opettaja keskustan aluevaaliehdokas Anne Lindén Terveydenhuollonmaisteri sitoutumaton aluevaaliehdokas Loppi

Etusivulla nyt

Luetuimmat