Vaalikynä | Vaikuttavien palveluiden puolesta

Historialliset aluevaalit järjestetään tammikuun 23. päivänä ensimmäistä kertaa ja nyt kaikkien, niin sosiaali- kuin terveyspalveluitakin käyttävien on aika rynnätä vaaliuurnille. Hyvinvointialueiden valtuustoihin valitaan ne päättäjät, jotka päättävät sinunkin alueesi sosiaali- ja terveydenhuollon kaikista palveluista.

Oma kokemukseni terveydenhuollosta on jo yli 40 vuotta kestäneeltä uralta perusterveydenhuollossa ja työ jatkuu edelleen. Perusterveydenhuolto on tärkein osa terveyspalveluitamme ja sille asetetaan tällä hetkellä kovia odotuksia. Hallituksen tavoitteena on toteuttaa seitsemän päivän hoitotakuu eli, että terveyskeskuslääkärin tai muun sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolle pääsee viikon sisällä.

Osassa Suomen kuntia tämä tavoite jo täyttyy, osassa ei. Itse pidän tätä tavoitetta tärkeänä, sillä on inhimillistä ja talouden kannalta järkevää nopea hoitoon pääsy. Uskon, että tähän tavoitteeseen voidaan päästä.

Puhutaan paljon perusterveydenhuollon romahtamisesta ja siitä, kuinka huonosti siellä asiat ovat. Perusterveydenhuoltoon on myös asetettu paljon tavoitteita ja vaatimuksia tulee koko ajan lisää. Voin vain puhua omasta kokemuksestani, mutta uskon, että tämä koskee kaikkia perusterveydenhuollon toimijoita: henkilökunta työskentelee aika lailla äärirajoilla, mutta myös asiakaslähtöisesti ja koko ajan työtään kehittäen.

Asukkaiden eriarvoisuutta on sosiaali- ja terveydenhuollossa kuntien ja alueiden välillä. Maakunnissa, niin Hausjärvellä kuin Lopella, vastaanotot ovat sairaanhoitajavetoisia, joka myös luo omat paineensa toimintaan ja potilaiden hoitoon. Mielestäni jokaisessa kunnassa on oltava oma pieni sote-asema, varustettuna sairaanhoitajilla ja ainakin yhdellä lääkärillä, sekä sosiaalialan ammattilaisella. Seiniin ei tarvitse panostaa, ne ovat jo olemassa. Lisäksi liikkuviin sekä digitaalisiin palveluihin on satsattava. Terveyskeskus voi tulla kotiin joko etäyhteydellä tai liikkuvana palveluna.

Arjen kannalta tärkeiden palveluiden saatavuudesta lähipalveluna on huolehdittava, niin kuin laboratoriopalvelut. Palveluita on kuitenkin pakko keskittää, kalliita laitteita ei kannata hankkia joka yksikköön, vaan sinne, missä niille on riittävästi käyttöä ja osaamista. Muun muassa erilaiset syöpähoidot ja suuret leikkaukset on keskitettävä, jotta voidaan varmistaa potilasturvallisuus.

Perusterveydenhuolto on tärkein osa terveyspalveluitamme ja sille asetetaan tällä hetkellä kovia odotuksia.

Tärkeintä on kuitenkin varmistaa laadukkaat palvelut niitä tarvitseville. Asiakasraadit on otettava mukaan palveluiden suunnitteluun.

Riihimäen sairaalan sote-keskusta on kehitettävä, resursseja on saatava lisää ja niitä on kohdennettava parhaalla mahdollisella tavalla. Nykyään sairaala pitää seiniensä sisällä, niin perusterveydenhuollon kuin erikoissairaanhoidonkin vastaanottoja. Myös tukipalveluita, kuten kuvantamista ja laboratoriopalveluita sekä päivystyspisteen, kotisairaalan, vuodeosastot ja erikoissairaanhoidon päiväsairaalan. Myös sosiaalityöntekijän voi tavata sairaalan tiloissa.

Paras toimintamalli perusterveydenhuollossa on hoitaja–lääkäri-työparimalli. Varsinkin pitkäaikaissairauksista kärsivillä potilailla tulee olla pysyvä hoitosuhde työpariin. Lisäksi erikoislääkäreitä on tuotava lisää perusterveydenhuoltoon.

Hyvinvointialue tulee olemaan suuri työnantaja. Henkilöstön hyvinvointiin ja koulutukseen on kiinnitettävä huomiota. Henkilöstöä on kuunneltava. Hyvinvoiva työntekijä on työyksikön tärkein voimavara. Moniportaista esimiesjärjestelmää on kavennettava, mutta hyvä johtaminen ja esimiestyö on ensiarvoisen tärkeää.

Tuleva sote-uudistus luo nyt hyvät mahdollisuudet korjata potilaalle, asiakkaalle ja työntekijälle ne elintärkeät perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut. Yhteistyötä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa ei pidä poissulkea, päävastuu tulee kuitenkin kantaa julkisessa terveydenhuollossa.

Paljon on puhuttu uudistuksesta hallintohimmelinä, eikä pelkkä uudistus takaakaan niitä tavoitteita mitä uudistuksella haetaan. Hyvinvointialueen päättäjillä tulee olemaan todennäköisesti paljon valtaa ratkaista, miten nämä hyvät tavoitteet saadaan osaksi käytäntöä parhaalla mahdollisella tavalla.

Valitse siis vaaleissa sellainen päättäjä, jonka pyrkimyksenä on taata kaikille hyvät, tasavertaiset ja erityisesti vaikuttavat terveydenhuoltopalvelut kuntalaisille

Erja Hirviniemi sairaanhoitaja, aluevaaliehdokas (vas.) Riihimäki, Kanta-Häme

Etusivulla nyt

Luetuimmat